Vuoden 2020 alkupuolella oppilaitokset joutuivat täysin uudenlaisen tilanteen eteen, kun koronapandemia pakotti nopealla aikataululla siirtämään opetuksen verkon välityksellä tapahtuvaksi. Epävarma tilanne, arjessa näkyvät poikkeusjärjestelyt ja esimerkiksi etä- ja lähiopetuksen vuorottelu ovat pandemian alkamista seuranneena aikana olleet oppilaiden ja opettajien arkea. Tämä on vaatinut yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan resilienssiä eli kykyä toipua haastavista tilanteista. Yksilön tasolla esimerkiksi oman osaamisen päivittäminen ja digipedagogisten taitojen kehittäminen ovat nousseet merkittävään rooliin. Monissa oppimisyhteisöissä on pohdittu, miten opetusta tullaan tulevaisuudessakin toteuttamaan niin, että koronapandemian aikana hyväksi todetut käytänteet jäävät elämään kouluarjessa.
Yhtenä Opettajan digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä -hankkeen tavoitteista on tukea opettajien ammatillista kehittymistä digipedagogisten taitojen osalta. Miksi digitaaliset taidot ovat tärkeitä ja miten ne kannattelevat kouluarkea etä- ja hybridiopetustilanteissa, mutta myös perinteisessä kontaktiopetuksessa?
Yhtenä Opettajan digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä -hankkeen tavoitteista on tukea opettajien ammatillista kehittymistä digipedagogisten taitojen osalta. Miksi digitaaliset taidot ovat tärkeitä ja miten ne kannattelevat kouluarkea etä- ja hybridiopetustilanteissa, mutta myös perinteisessä kontaktiopetuksessa?
Koronapandemiasta vauhtia digitaitojen kehittymiseen
Kansainvälisesti ja kansallisesti arvioituna siirtyminen etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen onnistui perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa hyvin. Siirtymää helpottivat jo olemassa olevat digitaaliset infrastruktuurit ja jo aiemmin käyttöön otetut oppimisympäristöt sekä digitaaliset työkalut. Haasteita oli kuitenkin huomattavasti ja niistä suurimmat liittyivät oppilaitosten suuriin eroihin laitekannoissa sekä digitaalisessa osaamisessa. Tutkimusten mukaan erityisesti perusopetuksessa opiskelevien osalta koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen oli etäopetukseen siirryttäessä hyvinkin suurten haasteiden edessä. Toisella asteella näihin haasteisiin vastaaminen onnistui paremmin.
Pandemian aikana on toteutettu useita selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on arvioitu etäopetuksen vaikutuksia oppimistuloksiin, ja toisaalta esimerkiksi opettajien, oppilaiden ja huoltajien kokemuksia poikkeusajan järjestelyistä on pidetty tärkeinä. Mediassa on usein nostettu esille lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä huolia. Myös opettajat ovat toistuvasti raportoineet työkuorman kasvamisesta kohtuuttomaksi. Etätyöskentelyyn siirtyminen ei siis heijastunut pelkästään opettajien osaamisvaatimuksiin, vaan myös työhyvinvointiin. Nopeat muutokset ovat vaikuttaneet opettajiin ja oppijoihin hyvin yksilöllisesti, ja hyvinvoinnin huomioiminen muuttuvissa työympäristöissä onkin erittäin tärkeää. Opetushenkilöstön tulee saada riittävästi tukea opetuksen järjestämiseen tarvittaessa myös etäyhteyksin, ja jatkuva oppiminen tulee nähdä tärkeänä elementtinä myös opettajan ammatissa.
Etä- ja hybridiopetuskäytänteet sekä opettajien ja oppijoiden digitaaliset taidot ovat kehittyneet huimasti parin viime vuoden aikana. Näistä tulee olemaan merkittävä hyöty tulevaisuudessakin. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ja ikäluokkien pienentyessä etäyhteyksin toteutettu opetus voi olla ainoa keino taata opetuksen saavutettavuus. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vaikka opetusalalla digitaidot ovat ottaneet harppauksia eteenpäin, digitaalisten työkalujen tarkoituksenmukainen käyttö ja pedagogisten ratkaisujen pohdinta vaativat vielä työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa työyhteisön yhteistä pohdintaa ja toimintakulttuurin uudelleen miettimistä sekä opettajien ammatillisen kehittymisen tukemista. Yhteistyö kollegoiden kanssa on korostunut erityisesti koronapandemian myötä, kun opettajat ovat kokeneet työssään kollektiivista muutospainetta. Parhaimmillaan työyhteisö voi tukea ja auttaa jäseniään vastaamaan etä- ja hybridityöskentelyn mukanaan tuomiin haasteisiin. Haasteista huolimatta olemme nyt luomassa uutta normaalia ja linjaamassa oppimiskäytänteiden tulevaisuutta.
Pandemian aikana on toteutettu useita selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on arvioitu etäopetuksen vaikutuksia oppimistuloksiin, ja toisaalta esimerkiksi opettajien, oppilaiden ja huoltajien kokemuksia poikkeusajan järjestelyistä on pidetty tärkeinä. Mediassa on usein nostettu esille lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä huolia. Myös opettajat ovat toistuvasti raportoineet työkuorman kasvamisesta kohtuuttomaksi. Etätyöskentelyyn siirtyminen ei siis heijastunut pelkästään opettajien osaamisvaatimuksiin, vaan myös työhyvinvointiin. Nopeat muutokset ovat vaikuttaneet opettajiin ja oppijoihin hyvin yksilöllisesti, ja hyvinvoinnin huomioiminen muuttuvissa työympäristöissä onkin erittäin tärkeää. Opetushenkilöstön tulee saada riittävästi tukea opetuksen järjestämiseen tarvittaessa myös etäyhteyksin, ja jatkuva oppiminen tulee nähdä tärkeänä elementtinä myös opettajan ammatissa.
Etä- ja hybridiopetuskäytänteet sekä opettajien ja oppijoiden digitaaliset taidot ovat kehittyneet huimasti parin viime vuoden aikana. Näistä tulee olemaan merkittävä hyöty tulevaisuudessakin. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ja ikäluokkien pienentyessä etäyhteyksin toteutettu opetus voi olla ainoa keino taata opetuksen saavutettavuus. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vaikka opetusalalla digitaidot ovat ottaneet harppauksia eteenpäin, digitaalisten työkalujen tarkoituksenmukainen käyttö ja pedagogisten ratkaisujen pohdinta vaativat vielä työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa työyhteisön yhteistä pohdintaa ja toimintakulttuurin uudelleen miettimistä sekä opettajien ammatillisen kehittymisen tukemista. Yhteistyö kollegoiden kanssa on korostunut erityisesti koronapandemian myötä, kun opettajat ovat kokeneet työssään kollektiivista muutospainetta. Parhaimmillaan työyhteisö voi tukea ja auttaa jäseniään vastaamaan etä- ja hybridityöskentelyn mukanaan tuomiin haasteisiin. Haasteista huolimatta olemme nyt luomassa uutta normaalia ja linjaamassa oppimiskäytänteiden tulevaisuutta.
Opettajien kokemuksia etä- ja hybridityöskentelystä
Alkuvuonna 2022 Opettajien digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä -hankkeessa kartoitettiin yläkoulun ja toisen asteen opettajien digipedagogisia taitoja, työhyvinvointia ja kokemuksia etä- ja hybridityöskentelystä. Kyselyyn vastasi 187 opettajaa.
|
Covid-pandemian vauhdittama digiloikka ei tule jäämään vain väliaikaiseksi ilmiöksi. Tulevaisuudessa opetushenkilöstöltä edellytetään monipuolisia digitaitoja ja pedagogista osaamista muuttuvissa etä- ja hybridiympäristössä. Onnistunut etä- ja hybridiopetus vaatii opettajilta pohdintaa oman oppiaineen sisältöihin ja tavoitteisiin, mutta myös pedagogisiin ratkaisuihin liittyen.
Suurin osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että heillä on hyvät etäopetustaidot ja he pystyvät ratkomaan vastaan tulevia teknisiä ongelmia. Opettajat olivat myös pohtineet etä- ja hybridiopetukseen liittyviä pedagogisia ratkaisuja tarkemmin kuin mitä he ehkä lähiopetuksessa olisivat tehneet. Voidaankin todeta, että opettajien ammatillinen osaaminen oli monen osalta lisääntynyt. Kyselyssä kävi kuitenkin ilmi, että opettajat olivat vahvasti sitä mieltä, että opetuksen laadukas toteuttaminen oli etäyhteyksin haastavampaa kuin lähiopetuksessa. Vaikka etäopetuksen suunnitteluun käytettiin enemmän aikaa kuin lähitoteutukseen, haasteita tuli eteen jatkuvasti. Opetuksen toteutus hybridinä koettiin vielä pelkkää etäopetusta haastavampana ja moni opettaja koki näiden taitojen vaativan vielä harjoitusta. Sekä etä- että hybridiopetus koettiin lähiopetusta kuormittavampana ratkaisuna. |
Poimintoja kartoituksesta: Oppiaineeni opetus onnistuu yhtä laadukkaasti etä- kuin lähiopetuksenakin
Etä- ja/tai hybridiopetuksen suunnittelu vie enemmän aikaa kuin lähiopetuksen suunnittelu.
Etäopetus on kuormittavampaa kuin perinteinen kontaktiopetus.
|
Opettajien käsityksiä oppijoiden motivaatiosta ja itsesäätöisestä oppimisesta
|
Poimintoja kartoituksesta: Oppijat ovat pääosin motivoituneita opiskelemaan myös etäyhteyksin
|
Itsesäätöinen oppiminen on yksi 2000-luvun digitaaliseen kompentenssiin vaikuttavista teemoista. Oppijan roolia on tärkeää pohtia siis myös tulevaisuuden taitojen kannalta. Itsesäätöinen oppiminen on toimintaa, jossa oppija asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen ja tarkkailee edistymistään tavoitteiden näkökulmasta. Täysin itsesäätöinen oppiminen voi olla haastavampaa etätyöskentelyn aikana. Silti oppija voi myös etäopetuksessa ottaa vastuuta useista tehtävistä, jotka ovat perinteisesti olleet opettajan vastuulla. Itsesäätöinen oppiminen ei myöskään ole synonyymi “itsekseen oppimiselle”, sillä muiden oppijoiden kanssa työskentely ja neuvojen kysyminen heiltä on olennainen osa itsesäätöistä oppimista.
Opettajat arvioivat oppijoiden motivaation ja itsesäätöisen oppimisen taidot pääsääntöisesti varsin heikoiksi. Alle puolet uskoi, että oppijat ovat pääsääntöisesti motivoituneita opiskelemaan etäyhteyksin, ja oppijoiden kyvyt ottaa vastuuta omasta oppimisestaan koettiin pääsääntöisesti puutteellisiksi. On kuitenkin huomioitava, että kokeneemmat opettajat suhtautuivat positiivisemmin oppijoiden taitoihin. Suurin osa vastaajista koki oppijoiden motivoinnin etä- ja hybridiopetuksessa haasteelliseksi. |
Opettajien kokemuksia etä- ja hybridityöskentelyn haasteista
Kyselyssä kävi selkeästi ilmi, että etä- ja hybridiopetukseen liittyi runsaasti haasteita. Työmäärän lisääntyminen esimerkiksi opetuksen suunnittelun, tehtävien tarkistamisen ja uusien arviointikäytänteiden käyttöönoton myötä koettiin merkittävänä erona lähiopetukseen verrattuna. Lisäksi monet opettajat mainitsivat haasteet mielekkään vuorovaikutuksen rakentamisen osalta. Oppijat eivät välttämättä osallistuneet opetukseen yhtä aktiivisesti kuin lähiopetuksessa ja kontaktin saaminen oppijaan esimerkiksi videon tai ääniyhteyden kautta oli usein haastavaa. Jos laadukkaita sähköisiä materiaaleja tai etäopetuksen tarpeisiin suunniteltuja oppimisympäristöjä ei ollut vielä käytössä, tehtävien etenemisen seuraaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen oli vaikeaa.
Erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä opettajilla ja ammattikouluopettajilla oli ongelmana kokeellisuuden ja kädentaitojen opettaminen etäyhteyksin – kemian koetyöt ja hitsaaminen ovat haastavia asioita selittää ruudun välityksellä.
Erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä opettajilla ja ammattikouluopettajilla oli ongelmana kokeellisuuden ja kädentaitojen opettaminen etäyhteyksin – kemian koetyöt ja hitsaaminen ovat haastavia asioita selittää ruudun välityksellä.
Poimintoja kartoituksesta:
”Valmistelu- ja jälkitöiden määrän lisääntyminen ehkä suurin opettajaa koskeva haitta. Myös opiskelijan kirjaamistyö lisääntyi.”
(Yläkoulun vieraiden kielten opettaja)
” Opiskelijat eivät välttämättä tule mukaan opetukseen vaan avaavat vain yhteyden... osa jopa ei kirjaudu alustoille jne...”
(lukion humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden opettaja)
”Etäopetuksessa on helppo luistaa vastuista. Huonon motivaation omaavat oppilaat saattavat pudota opetuksesta pois kokonaan.”
(ammattikoulun matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettaja)
”Valmistelu- ja jälkitöiden määrän lisääntyminen ehkä suurin opettajaa koskeva haitta. Myös opiskelijan kirjaamistyö lisääntyi.”
(Yläkoulun vieraiden kielten opettaja)
” Opiskelijat eivät välttämättä tule mukaan opetukseen vaan avaavat vain yhteyden... osa jopa ei kirjaudu alustoille jne...”
(lukion humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden opettaja)
”Etäopetuksessa on helppo luistaa vastuista. Huonon motivaation omaavat oppilaat saattavat pudota opetuksesta pois kokonaan.”
(ammattikoulun matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettaja)
Etä- ja hybridiopetuksen vahvuuksia opettajien kokemana
Etä- ja hybridiopetuksesta puhuttaessa fokus voi olla usein haasteissa, vaikka positiivistakin sanottavaa löytyy. Etäopetuksen hyviksi puoliksi kyselyssä mainittiin usein työrauha: ylimääräistä meteliä ei ollut ja useat opettajat kokivat rauhallisemman työympäristön etäyhteyksien päässä vaikuttaneen positiivisesti myös työhyvinvointiin. Kun pedagogisia järjestelyjä on mietitty etukäteen, oppijan on mahdollista edetä tehtävissä omaan tahtiinsa –tämä mainittiin esimerkiksi mahdollisuutena eriyttää opetusta ylöspäin, mutta toisaalta myös mahdollisuutena tarjota henkilökohtaista tukea sellaisille oppijoille, jotka sitä tarvitsivat. Etätyöskentely koettiin myös luonteeltaan joustavampana, sillä siirtymät työ- tai koulupaikan välillä jäävät pois. Tämä mainittiin suurena hyötynä etenkin haja-asutusalueiden näkökulmasta.
Etä- ja hybridiopetuksen yleistyessä opettajat ovat myös huomanneet esimerkiksi etäopetuksen sopivan osalle oppijoista erinomaisesti. Vastauksista kävi ilmi, että monien oppijoiden oli helpompi keskittyä opetukseen etätilanteissa kuin lähiopetuksessa, kun muut häiriöt jäivät pois.
Yhtenä suurimmista hyödyistä mainittiin oppijoiden digitaitojen paraneminen ja toisaalta sähköisten materiaalien ja työkalujen aiempaa aktiivisempi käyttö. Opettajat kokivat myös omien taitojensa karttuneen ja uuden oppiminen koettiin motivoivana asiana.
Etä- ja hybridiopetuksen yleistyessä opettajat ovat myös huomanneet esimerkiksi etäopetuksen sopivan osalle oppijoista erinomaisesti. Vastauksista kävi ilmi, että monien oppijoiden oli helpompi keskittyä opetukseen etätilanteissa kuin lähiopetuksessa, kun muut häiriöt jäivät pois.
Yhtenä suurimmista hyödyistä mainittiin oppijoiden digitaitojen paraneminen ja toisaalta sähköisten materiaalien ja työkalujen aiempaa aktiivisempi käyttö. Opettajat kokivat myös omien taitojensa karttuneen ja uuden oppiminen koettiin motivoivana asiana.
Poimintoja kartoituksesta:
”Ei mene aikaa eikä luonnonvaroja siirtymiseen, kun voidaan tehdä työt kotoa käsin. Itsellä säästyisi ½ h per suunta eli 5 h viikossa”
(lukion matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettaja)
”Etäopetuksessa itse saan keskittyä olennaiseen, kun saan tehdä tärkeän työni rauhassa ilman läsnäolossa olevia häiriötekijöitä. Teen tehokkaammin etäopetuksessa kuin lähinä.”
(lukion opinto-ohjaaja)
”Oppilaan opettaminen kahden kesken on varmasti helpompaa, kun ei ole muuta luokkaa kuulemassa. Oppilaan on helpompi kysyä kahden kesken.”
(yläkoulun opinto-ohjaaja)
”[Joillekin] oppilaille opiskeleminen tietokoneen avulla on selvästi mieluisampaa ja yksinolo sopii paremmin kuin opiskelu isossa ryhmässä.”
(yläkoulun vieraiden kielten opettaja)
”Ei mene aikaa eikä luonnonvaroja siirtymiseen, kun voidaan tehdä työt kotoa käsin. Itsellä säästyisi ½ h per suunta eli 5 h viikossa”
(lukion matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettaja)
”Etäopetuksessa itse saan keskittyä olennaiseen, kun saan tehdä tärkeän työni rauhassa ilman läsnäolossa olevia häiriötekijöitä. Teen tehokkaammin etäopetuksessa kuin lähinä.”
(lukion opinto-ohjaaja)
”Oppilaan opettaminen kahden kesken on varmasti helpompaa, kun ei ole muuta luokkaa kuulemassa. Oppilaan on helpompi kysyä kahden kesken.”
(yläkoulun opinto-ohjaaja)
”[Joillekin] oppilaille opiskeleminen tietokoneen avulla on selvästi mieluisampaa ja yksinolo sopii paremmin kuin opiskelu isossa ryhmässä.”
(yläkoulun vieraiden kielten opettaja)
Lähteet
Vuorio, J., Ranta, M., Koskinen, K., Nevalainen-Sumkin, T., Helminen, J., & Miettunen, A. (2021). Raportit ja selvitykset 2021:4 ETÄOPETUKSEN TILANNEKUVA KORONAPANDEMIASSA VUONNA 2020. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/etaopetuksen-tilannekuva-koronapandemiassa-vuonna-2020
Korhonen, T., Reinius, H., Tiippana, N. Lavonen, J., Hakkarainen, K. (2021). Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Vuorio, J., Ranta, M., Koskinen, K., Nevalainen-Sumkin, T., Helminen, J., & Miettunen, A. (2021). Raportit ja selvitykset 2021:4 ETÄOPETUKSEN TILANNEKUVA KORONAPANDEMIASSA VUONNA 2020. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/etaopetuksen-tilannekuva-koronapandemiassa-vuonna-2020
Korhonen, T., Reinius, H., Tiippana, N. Lavonen, J., Hakkarainen, K. (2021). Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).